Ota yhteyttä
kapak@kapak.fi

Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa varmistaa julkishallinnon digitalisaation tuloksellisuuden

Suomi tunnetaan korkean teknologian ja merkittävien innovaatioiden maana. Juuri nyt Suomi tarvitsee uusia innovaatioita, jotka jatkojalostuvat tehokkaasti taloudellisesti kannattaviksi vientituotteiksi. Innovaatiolla tarkoitamme uutta systeemitason muutosta, joka on otettu käyttöön.

Luontevaa olisi, että innovaatiot ja näistä syntynyt liiketoiminta syntyisivät toimialoille, jossa Suomella on ennestään vahvaa ja korkeatasoista osaamista. Suomen hallitus listasi hallitusohjelmassa konkreettisia kärkihankkeita, joiden tavoitteena on muuttaa Suomen suunta; yksi näistä on digitalisaation hyödyntäminen. Digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää vahvaa sitoutumista ja saumatonta yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorien välillä.

Digitalisaatio on yksi aikamme suurimmista megatrendeistä

Suomi tarvitsee kipeästi tehokkaita digitaalisia innovaatioita sekä KAPAK ry:n kaltaisia yritysverkostoja, joiden päämääränä on kesyttää digitalisaatio konkreettisiksi vientituotteiksi. Yksi merkittävä mahdollisuus tämän tavoitteen saavuttamisessa on public-private-parnership (PPP) -toimintamallin edistäminen. Julkishallinnon roolista palvelukehityksen mahdollistajana on puhuttu viimeisten vuosien aikana yhä enemmän, muttei kuitenkaan riittävästi. PPP-toimintamalli on erittäin käyttökelpoinen juuri uusien digitaalisten innovaatioiden synnyttämiseen. Valtiolla olisi toimintamallissa hyödyntäjän ja substanssiosaajan roolit. Valtio ottaisi käyttöön yksityisellä sektorilla itsenäisesti tai PP – yhteistyössä kehitettyjä digitaalisia palveluprosesseja ja samalla prosessivastuun siitä, kuinka vanhoista analogisista ja kustannustehottomista toimintamalleista luovutaan. Kun digitaalisen palvelun lanseeraaminen on tehty kotimarkkinoilla, voidaan palvelu jatkojalostaa vientituotteeksi skaalaamalla sitä kansainvälisesti ja yli toimialarajojen. PPP -toimintamalli tulee nähdä digitaalisten tuotteiden ideahautomona, josta hyötyvät sekä yksittäiset yritykset että valtio. Tämän toimintamallin tulee olla avoin, jotta eri tahojen roolit sekä vastuut olisivat selkeät.

Ympäristö on merkittävä mahdollisuus uudessa digitaalisessa liiketoiminnassa

Digitalisaatiokeskustelun rinnalla käydään toista merkittävää keskustelua globaalin ympäristön tilasta. Ympäristökysymysten ratkaisu tulee olemaan sukupolviemme suurin haaste. Ratkaisua maapallon ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kantokyvystä tulee etsiä aktiivisesti. Digitalisaatio tarjoaa parhaimmillaan niin ympäristöllisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.

Ympäristön tilan seuranta lisääntyy tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa lisääntyvää mittaus-, monitorointi- ja raportointivelvollisuutta, mikä koskettaa sekä ympäristöhallintoa että yksityisiä yrityksiä. Ennustettavaa on, että resurssit tämän toteuttamiseen eivät kasva yhdessä velvoitteiden kanssa, luultavasti jopa laskevat. Tämä edellyttää uusia tapoja toteuttaa lainsäädännöllisiä velvoitteita. Digitalisaatio antaa meille lukuisia mahdollisuuksia tehostaa ja automatisoida ympäristömittauksia.

Valtioneuvosto, Suomen ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet ansiokasta työtä digitalisaation ympärillä. Suomen ympäristökeskus on tutkinut ja kehittänyt edistyksellisiä menetelmiä vesistöseurantaan yhdistämällä satelliittiteknologiaa, joukkoistamista ja perinteisiä mittauksia, sekä jakamalla mittaustiedot avoimista rajapinnoista. PPP -toimintamalli Suomen ympäristökeskuksen kanssa mahdollistaa vientikelpoisten palveluiden rakentamisen. Yksityinen yritys, jolla on osaamista tietopalveluiden hyödyntämisestä, ottaa vetovastuun tehdyn tuotteen kaupallistamisesta, edelleen kehittämisestä sekä skaalaamisesta kansainväliseksi vientituotteeksi. Samalla ympäristökeskukselle syntyy digitaalinen palveluprosessi kustannustehokkaaseen palvelutuotantoon. Näin julkishallinnon tekemien investointien vaikuttavuus voidaan maksimoida.

Hallituksen kärkihankkeista ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vastuulla on biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vesistöt kuntoon -kärkihanke. Ympäristöministerimme on yhdessä yritysten kanssa keskustellut Viron ympäristöministerin kanssa mm. julkissektorin ja yritysten yhteistoiminnasta ympäristökysymyksissä. Suomi voisi olla suunnannäyttäjä koko Euroopassa esimerkiksi digitalisoimalla EU:n edellyttämät vesistöjen laadun seurannat. Meillä on tähän ainutlaatuista osaamista, josta voisimme tehdä hienon suomalaisen vientituotteen.

Digitalisaatio avaa rajattomia mahdollisuuksia niille, jotka ovat kyvykkäitä nämä mahdollisuudet käyttämään. Ympäristölainsäädäntömme tulee tiukkenemaan, halusimme sitä tai emme. Olemme nyt yhdessä kääntämässä nämä haasteet kipeästi kaivatuiksi vientimahdollisuuksiksi. Meillä on korkeaa osaamista niin ympäristöasioista kuin digitaalisten tuotteiden rakentamisesta. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa vesistösuojelussa tehtävä yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkinen sektori ja yksityiset yritykset ovat löytäneet yhteisiä intressejä. Mielestämme PPP -toimintamallia tulee hyödyntää tulevaisuudessa entistä tehokkaammin. Osaoptimoinnin aika on ohi, on aika tehdä asioita yhdessä tavoilla, jossa kaikki osapuolet voittavat, sillä vain siten Suomi voi voittaa.

Kari Tuukkanen & Jukka Andersson Sito Oy